Raaka herääminen – Öljyn romahdus (suomenkielinen tekstitys)
dc.description.abstractVuoden 2014 koulupedagogisen uudistuksen jälkeen monet suomalaiset koulut ovat fyysisiltä oppimisympäristöiltään vanhentuneet. Haasteena on peruskorjata nämä rakennukset edustamaan uudessa opetussuunnitelmassa esitettyjä tulevaisuuden oppimisympäristöjen avaamisen ja laajentamisen ihanteita. Vanhojen koulurakennusten arkkitehtuurin sulauttaminen uuteen kouluun luonnollisena osana vanhan purkamisen sijaan on myös ajankohtainen haaste. Niin sanottujen baby boomerien tultua kouluikäisiksi 1950-luvulla koulurakennusten kysyntä räjähti räjähdysmäisesti ympäri Suomea. Siksi 1950-luvulla rakennetut koulut ovat laajasti edustettuina Suomen koulurakennuskannassa. Koulut suunniteltiin luokkayksikköön perustuen. Historiallinen yksikkö ei sovi uuden oppimisympäristön uusiin vaatimuksiin. Kouluarkkitehtuuri ja tilasuunnittelu muuttuvat, ja kysymys kuuluu, miten suojella vanhoja ja kulttuurisesti merkittäviä kouluja osana muutosta ja miten suunnitella toimivia laajennuksia, joissa vanha arkkitehtuuri on mukana?
Ammatilliseksi opettajaksi pohjoisessa
dc.description.abstractKoululaisten mielenterveyden edistäminen on ollut yksi WHO:n keskeisistä kehitystavoitteista 2000-luvulla. Viime vuosikymmenen aikana sitä on tutkittu laajasti ja se on ollut monien tutkimushankkeiden kohteena. Varsinaista mielenterveyden edistämisen teoriaa koskeva kirjallisuus on kuitenkin niukkaa. Kuvauksia, joissa eri tahojen ja toimijoiden näkökulmat on otettu huomioon, ei löydy. Tämä on haaste tutkimukselle, sillä on todettu, että koko yhteiskunnan huomioon ottaminen ja osallistumisen mahdollistaminen ovat tekijöitä, jotka edistävät mielenterveyden edistämisohjelmien kannattavuutta. Tällä tutkimuksella oli kaksi tarkoitusta. Ensimmäinen oli luoda sisällöllinen teoria mielenterveyden edistämisestä peruskoulun yläkoulussa, jossa eri toimijoiden näkökulmat sulautuvat yhteen. Toinen oli kehittää mielenterveystyötä koulussa, jossa tämä tutkimus tehtiin toimintatutkimuksen keinoin.
Tutkimus alkoi toimintatutkimuksena. Toimintatutkimusta varten muodostettiin työryhmä, joka koostui kunnan eri organisaatioiden toimijoista. Työryhmä käytti paitsi omaa asiantuntemustaan, myös hyödynsi henkilökunnalta sekä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan saatua tietoa kehittämistoimien tuottamisessa ja pohdinnassa. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli kehittää mielenterveystyötä kouluyhteisössä ja löytää keinoja tarjota reaaliaikaista apua silloin, kun mielenterveys on vaarassa. Kehittämiskohteiden kartoitus tehtiin Suomessa luodun kouluhyvinvointiprofiilin avulla ja koulun henkilökunnan sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa haastatteluista saadun tiedon avulla.
Verjnuarmu – Kuhtumattomat vieraat
Luovuus on yksi tärkeimmistä nyt ja tulevaisuudessa tarvittavista taidoista. Leikkisyys ja uteliaisuus ovat luovan mielen osatekijöitä. Voivatko luovuus ja luova ajattelu auttaa meitä rakentamaan yhdessä kaunista ja kestävää tulevaisuutta?
Pelastetaan yhdessä arvokas Alvar Aalto -rakennus etsimällä sille uutta käyttöä! Mitä tulevaisuuden toiminnot voisivat olla? Mistä löydämme oikeat käyttäjät? Mikä olisi toimintamalli? Kuka toimija? Haluamme laajentaa verkostojamme ja sitouttaa ihmisiä kehittämiseen, löytää uusia sidosryhmiä ja edistää mahdollisuuksia, joita uudelleenkäyttöprojekti, Aallon perintö ja Ankkapurhan alue tarjoavat eri sidosryhmille.
Matkakustannukset Kouvolaan osallistujan omalla kustannuksella. Kimppakyyti Kouvolasta Ankkapurhaan on mahdollinen. Kouvolasta on junayhteys Inkeroisiin, nouto Inkeroisten asemalta voidaan järjestää. Juna-aikataulut ja matkahaku täällä.
Saapuminen Kraghammeriin | Kriittinen rooli: VOX MACHINA
Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja tärkeä vaihe lapsen kasvu- ja oppimispolulla. Varhaiskasvatus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Suomalainen varhaiskasvatus ja varhaiskasvatus perustuu integroituun hoito-, kasvatus- ja opetusmenetelmään, niin sanottuun educare-malliin, jossa painotetaan erityisesti pedagogiikkaa.
Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Lapsen huoltajat voivat päättää, osallistuuko heidän lapsensa varhaiskasvatukseen vai ei. Jos huoltajat päättävät hoitaa lasta kotona, heillä on oikeus kotihoitovapaaseen ja -lisään siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.