KESÄN BUCKET LIST 2018 | IHMEMUTSI
Tässä tutkimuksessa selvitetään lasten hyvinvointia lapsiperheissä ja lasten hyvinvointiin liittyviä ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä. Ulkoisista tekijöistä tutkimuksessa keskitytään perhepuolen rakenteeseen liittyviin tekijöihin, vanhempien koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan sekä työhön, toimeentuloon ja elinoloihin liittyviin tekijöihin. Sisäisiin voimavaroihin kuuluvat perheen yleinen toiminta, vanhemmuus ja vanhemmuus, perheen tukiverkostot ja asiat, joita lapsipuolet itse pitävät tärkeinä. Toinen tärkeä voimavara lapsiperheessä on toimiva ihmissuhdeverkosto, jota tässä tutkimuksessa lähestytään äidin näkökulmasta. Muuttuvia perhesuhteita pidetään mahdollisena uhkana lasten hyvinvoinnille. Siksi perhepuolen voimavarojen tarkastelun lisäksi tutkimuksen toinen tärkeä tavoite on tutkia muita tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät lapsipuolen perheissä elävien lasten hyvinvointiin. Perhepuolen voimavarojen kannalta on tärkeää tutkia, miten suhdeverkoston toimivuus on yhteydessä lapsen hyvinvointiin.
Onni-Ilonan runojumppa
Osallistujien kokemuksia ja näkemyksiä metsäretkistä kerättiin kyselylomakkeilla ja osallistuvalla havainnoinnilla retkien aikana. Lisäksi haastateltiin retkien vetäjiä. Perheiden kokemukset toiminnasta olivat myönteisiä ja he olivat tyytyväisiä retkien ohjaukseen ja toimintaan. Ohjaajien haastatteluissa kävi ilmi, että oli erittäin tärkeää suunnitella matkat huolellisesti etukäteen ja sovittaa toiminta osallistuville lapsille sopivaksi. Terveysmetsämalli näyttää toimivan hyvin perheiden kanssa, joissa on pieniä lapsia, ja malli on helposti sovitettavissa eri kohderyhmille. Terveysmetsämallia voidaan käyttää ennaltaehkäisevänä menetelmänä perheiden hyvinvoinnin tukemisessa, ja se kannustaa perheitä yhteiseen toimintaan. Menetelmää voitaisiin käyttää eri kohderyhmien, kuten tukea tarvitsevien perheiden tai koululaisten kanssa.
Taiteilijan taistelu dementian kanssa
Raportissa esitetyt tulokset perustuvat kyselyyn, joka toteutettiin vuodenvaihteessa 2020-2021 eri puolilla Suomea asuville vanhemmille, joilla on noin viisivuotias lapsi (1315 äitiä ja 528 isää). Otantaan ja vastaajakatoihin liittyvistä syistä johtuen aineisto ei ole valtakunnallisesti edustava: vastaajat ovat keskimääräistä huomattavasti korkeammin koulutettuja. Näin ollen aineisto voi antaa tietoa erityisesti vanhempien tilanteiden ja kokemusten muutoksista koronaviruspandemian aikana ja eri ryhmien välisistä eroista, mutta se voi antaa vain yleisiä viitteitä näiden tilanteiden ja kokemusten yleistettävyydestä.
Kyselyyn vastanneiden äitien ja isien keskuudessa palkkatyössä olevien osuus laski hieman vuonna 2020 koronaviruspandemian puhkeamisen jälkeen. Tammikuussa 2020 kokopäivätyössä olleista äideistä vain hieman useampi kuin isistä ei ollut enää keväällä 2020 kokopäivätyössä; yleisimmin nämä vanhemmat olivat joko lomautettuja tai siirtyneet osa-aikatyöhön tai hoitamaan lapsia kotona. Suuri osa työssäkäyvistä vanhemmista siirtyi etätyöhön koronaviruspandemian aikana, mutta merkittävä osa ja erityisesti äidit jatkoivat työskentelyä vain työpaikallaan. Kyselyyn vastanneista voidaan myös havaita, että etätyötä tekevät äidit palasivat työpaikalle isiä nopeammin, kun kevään 2020 poikkeusolot olivat ohi. Sekä isien että äitien kohdalla etätyö oli yleisempää korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, kun taas alemman koulutustason työntekijät ja työntekijän asemassa olevat pysyivät useammin työpaikalla. Vanhemmat ja erityisesti äidit ilmoittivat myös muutoksista palkkatyön määrässä kevään 2020 aikana: suurin osa näki sen lisääntyneen, vaikka osa näki sen vähentyneen.
Mun Perhe: Perhe: “Hyvä veli”
dc.description.abstractEdunsairaanhoidon päivystyspoliklinikoilla vierailevien ikääntyneiden osuus on huomattava ja kasvaa jatkuvasti. Saatuaan apua päivystyspoliklinikalla iäkkäät potilaat kotiutetaan usein kotiin, jossa perheenjäsenillä on merkittävä rooli jälkihoidossa. On tärkeää saada parempi käsitys perheiden hyvinvointia ja sosiaalista tukea koskevista aloitteista, joita tarjotaan päivystyspoliklinikoilla kotiin kotiutuville iäkkäille potilaille ja heidän perheilleen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miksi iäkkäät ihmiset käyvät päivystyspoliklinikalla ja miten perhe kokee perheen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen päivystyspoliklinikalla perheenjäsenten ja hoitajien näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan perheen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen välisiä yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa termi “perheen hyvinvointi” operationalisoidaan perheen terveyteen ja perheen toimintakykyyn.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Vaiheessa I tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 25 artikkelista, jotka koskivat ikääntyneitä ihmisiä ED:ssä. Vaiheessa II tehtiin empiirinen kuvaileva poikkileikkaustutkimus neljässä virolaisessa päivystyspoliklinikassa, johon osallistui kotiin kotiutettujen iäkkäiden potilaiden perheenjäseniä (n = 111) ja hoitajia (n = 93). Tietoja kerättiin perhehoitajien omaisten toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista tukea (Family Functioning, Health and Social Support, FAFHES) mittaavalla mittarilla, johon vastataan 6-portaisella Likertin asteikolla.